Tänään pitäisi juhlia. Päätimme viikon alusta kämppiksen, Saanan, kanssa, että lauantaina menemme tuulettumaan. Nyt on sen hetki, ja molemmat löhöämme sängyillämme surffaten netissä, toivoen, että lempparipoikamme, Ristipissarit Testoksessa päivittäisivät viimeisiä tempauksiaan. Kannattaa muuten lukea, melko hulvaton! Yritämme myös olla kuulematta aika ajoin soivaa puhelinta (Saanan puhelin), koska emme halua keksiä laimeita tekosyitä, miksi emme halua liityä tiettyjen ihmisten seuraan. Eläkeläisten humppavan poron tahdissa on kuitenkin hienoa virittäytyä tunnelmaan. Aika hulvaton!
http://www.youtube.com/watch?v=WSleUb24OYU&feature=PlayList&p=F425558983FF9484&playnext=1&playnext_from=PL&index=10
Ai niin. Söimme vahvasti valkosipulista tortillamättöä. Onpa hyvä tutustua uusiin ihmisiin kun löyhkää kolmen metrin päähän.
2010/01/30
2010/01/25
Palohälytys ja lettuja
Asuntolassa oli tänään palohälytys. Ohjeissa sanotaan, että palohälytys on otettava vakavasti. Minä en ottanut. Jatkoin rauhassa aamutoimiani, kunnes hälytys loppui. Käytävässä ei ollut savua, joten miksi panikoida? Noh, myönnetään - pakkasin reppuun tarvittavat asiakirjat ja kännykän, ja tarkkailin yleistä hätäuloskäyntiä (jos vaikka se olisi yht´äkkkiä ollutkin ilmiliekeissä). Kaikki tää oli kuitenkin turhaa.
Perjantaina tämän tytön kuntoa koeteltiin: ensin olin tunnin lenkillä, ja sitten afrikkalaisessa tanssissa. Reidet huusivat hoosiannaa lauantain lenkillä. Viikonloppu meni muuten herkuttelun merkeissä. Lauantaina meille tarjoiltiin hyvin maittava (ja valkosipulinen) romanialainen lounas. Nam! Enemmän näitä. Sunnuntaina rakas kämppikseni paistoi lettuja. Nam! Lisää näitä.
Sunnuntaina harjoitimme myös eräänlaista ulkomaanpolitiikkaa á la lettu:
Lettujen paiston aikana keittiössä pyöri meille lounasta tarjonneet romanialaiset, ja jossain vaiheessa taisimme lipsauttaa, että "saatte sitten maistaa näitä". Lettuja ei kuitenkaan ollut kauhean monta, ja ne olivat hyviä, joten voitte arvata vain millainen dilemma tästä syntyi. Kuinka olla vaikuttamatta ahneelta ja pihiltä suomalaiselta, mutta saada silti suurin hyöty omasta kauppatavarastaan? Lopputulos: annoimme heille muutaman letun.
Ålesundin (se hieman isompi kylä puolentoista tunnin päässä) reissulla löytyi muutama hyvä villapaitaehdokas. Halvimmat löytyivät Pelastusarmeijan kirppikseltä, kalliimmat, turistikaupasta ja kalleimmat (ja parhaimman näköiset) vaateketjulta, Dale of Norway. Ei tärppiä tällä reissulla, joten I lay my trust on Bergen, Oslo and Trondheim (myös niiden turska-pehmolelujen löytämiselle). Löydettiin kyllä hyvä kiinalainen ravintola tunnin etsinnän jälkeen.
Perjantaina tämän tytön kuntoa koeteltiin: ensin olin tunnin lenkillä, ja sitten afrikkalaisessa tanssissa. Reidet huusivat hoosiannaa lauantain lenkillä. Viikonloppu meni muuten herkuttelun merkeissä. Lauantaina meille tarjoiltiin hyvin maittava (ja valkosipulinen) romanialainen lounas. Nam! Enemmän näitä. Sunnuntaina rakas kämppikseni paistoi lettuja. Nam! Lisää näitä.
Sunnuntaina harjoitimme myös eräänlaista ulkomaanpolitiikkaa á la lettu:
Lettujen paiston aikana keittiössä pyöri meille lounasta tarjonneet romanialaiset, ja jossain vaiheessa taisimme lipsauttaa, että "saatte sitten maistaa näitä". Lettuja ei kuitenkaan ollut kauhean monta, ja ne olivat hyviä, joten voitte arvata vain millainen dilemma tästä syntyi. Kuinka olla vaikuttamatta ahneelta ja pihiltä suomalaiselta, mutta saada silti suurin hyöty omasta kauppatavarastaan? Lopputulos: annoimme heille muutaman letun.
Ålesundin (se hieman isompi kylä puolentoista tunnin päässä) reissulla löytyi muutama hyvä villapaitaehdokas. Halvimmat löytyivät Pelastusarmeijan kirppikseltä, kalliimmat, turistikaupasta ja kalleimmat (ja parhaimman näköiset) vaateketjulta, Dale of Norway. Ei tärppiä tällä reissulla, joten I lay my trust on Bergen, Oslo and Trondheim (myös niiden turska-pehmolelujen löytämiselle). Löydettiin kyllä hyvä kiinalainen ravintola tunnin etsinnän jälkeen.
2010/01/20
Sisältöä:
Nyt loppui sängyn kuluttaminen ja ruudun tuijottamien. Noh, jää siihenkin aikaa, mutta on kuitenkin kertynyt sen verran tekemistä ja projekteja, että blogini saa jotain sisältöä.
Ensi viikosta alkaen minulla on jopa kaksi kertaa viikossa koulua. Vau! Lehden tekoa, sisältöä ja taittoa ja Internet-sivujen koodaamista ja käyttöliittymiä. Toinen vau! Tällaiselle puupäälle kaikki tekninen tieto on vaan tervetullutta, joutuu nimittäin niitä aivonystyröitä hieman kiusaamaan.
Lähdin mukaan yhteen paikalliseen tv-tuotantoon. Monikamerashow ja studio. Ne olivat minun houkuttimet. Pääsen tarkastelemaan hommaa, jota todella haluaisin tehdä, pienemmässä mittakaavassa opiskelijoiden oppivassa ympäristössä, mutta ammattilaiskalustolla. Vau ja jes!
Voldassa on tällä hetkellä kolme suomalaista (tai ainakaan enempää ei ole meille tullut julki). Yksi suomalaisista on ollut täällä jo pidemmän aikaa, ja tietää missä tapahtuu. Tällä kertaa tapahtuu radiossa. Tämä yksi suomalainen pyysi kahta muuta suomalaista mukaan, ja nyt meillä radio-ohjelma nimeltään "Ei saa peittää" (norjalaiset tykkää näistä kolmesta sanasta). Sitä voi kuunnella netissäkin keskiviikkoisin klo 20.00 alkaen 3.2. Mieletön show tulossa, kannattaa siis kuunnella!
Huomenna luvassa norjalainen iltama paikallisessa diskoteekissa ja perjantaina afrikkalaisen tanssin saloja opettelemaan. Viikonloppuna ajattelin lähteä katsastamaan viereisen kylän rinteet. Ai niin, tammikuun lopussa (eli ensi viikolla) pitäsi alkaa jooga, menen sinnekkin.
Kaikenlaista.
Ensi viikosta alkaen minulla on jopa kaksi kertaa viikossa koulua. Vau! Lehden tekoa, sisältöä ja taittoa ja Internet-sivujen koodaamista ja käyttöliittymiä. Toinen vau! Tällaiselle puupäälle kaikki tekninen tieto on vaan tervetullutta, joutuu nimittäin niitä aivonystyröitä hieman kiusaamaan.
Lähdin mukaan yhteen paikalliseen tv-tuotantoon. Monikamerashow ja studio. Ne olivat minun houkuttimet. Pääsen tarkastelemaan hommaa, jota todella haluaisin tehdä, pienemmässä mittakaavassa opiskelijoiden oppivassa ympäristössä, mutta ammattilaiskalustolla. Vau ja jes!
Voldassa on tällä hetkellä kolme suomalaista (tai ainakaan enempää ei ole meille tullut julki). Yksi suomalaisista on ollut täällä jo pidemmän aikaa, ja tietää missä tapahtuu. Tällä kertaa tapahtuu radiossa. Tämä yksi suomalainen pyysi kahta muuta suomalaista mukaan, ja nyt meillä radio-ohjelma nimeltään "Ei saa peittää" (norjalaiset tykkää näistä kolmesta sanasta). Sitä voi kuunnella netissäkin keskiviikkoisin klo 20.00 alkaen 3.2. Mieletön show tulossa, kannattaa siis kuunnella!
Huomenna luvassa norjalainen iltama paikallisessa diskoteekissa ja perjantaina afrikkalaisen tanssin saloja opettelemaan. Viikonloppuna ajattelin lähteä katsastamaan viereisen kylän rinteet. Ai niin, tammikuun lopussa (eli ensi viikolla) pitäsi alkaa jooga, menen sinnekkin.
Kaikenlaista.
2010/01/17
Turskaa ja villapaitoja
Yhden drinkin läksiäsissäni rakkaat ystäväni pyysivät mua kertomaan kuulumisia vuonojen ja trollien maasta. Bloggailu on pop ja mä haluun olla pop. Ja myönnettäköön, tämä on aika kätevä tapa pitää ystäväni ajantasalla.
Saavuin 6 päivää sitten Voldaan, Moren ja Romsdalin lääniin, Austefjordenin ja Dalsfjordenin rannoille. Pientä 8 000 tuhannen asukkaan kylää ympäröi melkoiset kukkulat, ja mäkiset siirtymiset saa tasaiseen maastoon tottuneen suomalaisen melkoisesti puuskuttamaan (siksi aloitinkin lenkkeilyn heti kolmantena päivänä).
Kaunis kylä, luonto ja mukavat ihmiset - eiköhän täällä tytön ole hyvä olla tämä kevät.
Ensimmäinen viikko meni oikeastaan yliopiston (tai kouluun, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää), kämpän ja kylän toimintoihin tutustuessa. Kerrottakoon, ettei paljoa näissä kolmessa ole näkemistä tai opettelemista. Melko kämppäpainoitteinen viikko siis ja selvää mökkeytymistä oli jo havaittavissa.
Parannusta tilanteeseen toi onneksi viikonloppu ja viikonlopun riennot. Voldan yöelämän on melko pitkälti seuraavanlainen: pitkät etkot asuntoloiden keittiöissä, kylän ainoaan yökerhoon, Rokkeniin, pyörittää pyllyä, ja sitten vaihtoehtoisesti kotiin tai jatkoille asuntoloiden keittiöihin. Mun ilta oli kuitenkin hieman erilainen: lyhyet etkot, paikallinen pubi (no, kävin siellä Rokkenissakin) ja koti. Ei mulla tylsää ollut, vaikka pepun pyöritys ei olekkaan mun juttu. Mahtavia (ja nuoria) tyyppejä joka iikka, joihin eilen tutustuin.
Mulla on myös missio löytää täydellinen norjalainen villapaita, johon blogin nimikin viittaa, ja pehmolelu-turska. Yhden varteenotettavan villapaidan näin yhdellä tytöllä lähikaupassa, mutta tuo pehmolelu saattaakin sitten aiheuttaa harmaita hiuksia. Ensi viikolla Ålesundiin (hieman isompi kylä puolentoista tunnin päässä) kartoittamaan markkinoita.
Saavuin 6 päivää sitten Voldaan, Moren ja Romsdalin lääniin, Austefjordenin ja Dalsfjordenin rannoille. Pientä 8 000 tuhannen asukkaan kylää ympäröi melkoiset kukkulat, ja mäkiset siirtymiset saa tasaiseen maastoon tottuneen suomalaisen melkoisesti puuskuttamaan (siksi aloitinkin lenkkeilyn heti kolmantena päivänä).
Kaunis kylä, luonto ja mukavat ihmiset - eiköhän täällä tytön ole hyvä olla tämä kevät.
Ensimmäinen viikko meni oikeastaan yliopiston (tai kouluun, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää), kämpän ja kylän toimintoihin tutustuessa. Kerrottakoon, ettei paljoa näissä kolmessa ole näkemistä tai opettelemista. Melko kämppäpainoitteinen viikko siis ja selvää mökkeytymistä oli jo havaittavissa.
Parannusta tilanteeseen toi onneksi viikonloppu ja viikonlopun riennot. Voldan yöelämän on melko pitkälti seuraavanlainen: pitkät etkot asuntoloiden keittiöissä, kylän ainoaan yökerhoon, Rokkeniin, pyörittää pyllyä, ja sitten vaihtoehtoisesti kotiin tai jatkoille asuntoloiden keittiöihin. Mun ilta oli kuitenkin hieman erilainen: lyhyet etkot, paikallinen pubi (no, kävin siellä Rokkenissakin) ja koti. Ei mulla tylsää ollut, vaikka pepun pyöritys ei olekkaan mun juttu. Mahtavia (ja nuoria) tyyppejä joka iikka, joihin eilen tutustuin.
Mulla on myös missio löytää täydellinen norjalainen villapaita, johon blogin nimikin viittaa, ja pehmolelu-turska. Yhden varteenotettavan villapaidan näin yhdellä tytöllä lähikaupassa, mutta tuo pehmolelu saattaakin sitten aiheuttaa harmaita hiuksia. Ensi viikolla Ålesundiin (hieman isompi kylä puolentoista tunnin päässä) kartoittamaan markkinoita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)