Turskaa ja villapaitoja

Yhden drinkin läksiäsissäni rakkaat ystäväni pyysivät mua kertomaan kuulumisia vuonojen ja trollien maasta. Bloggailu on pop ja mä haluun olla pop. Ja myönnettäköön, tämä on aika kätevä tapa pitää ystäväni ajantasalla.

Saavuin 6 päivää sitten Voldaan, Moren ja Romsdalin lääniin, Austefjordenin ja Dalsfjordenin rannoille. Pientä 8 000 tuhannen asukkaan kylää ympäröi melkoiset kukkulat, ja mäkiset siirtymiset saa tasaiseen maastoon tottuneen suomalaisen melkoisesti puuskuttamaan (siksi aloitinkin lenkkeilyn heti kolmantena päivänä).
Kaunis kylä, luonto ja mukavat ihmiset - eiköhän täällä tytön ole hyvä olla tämä kevät.

Ensimmäinen viikko meni oikeastaan yliopiston (tai kouluun, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää), kämpän ja kylän toimintoihin tutustuessa. Kerrottakoon, ettei paljoa näissä kolmessa ole näkemistä tai opettelemista. Melko kämppäpainoitteinen viikko siis ja selvää mökkeytymistä oli jo havaittavissa.
Parannusta tilanteeseen toi onneksi viikonloppu ja viikonlopun riennot. Voldan yöelämän on melko pitkälti seuraavanlainen: pitkät etkot asuntoloiden keittiöissä, kylän ainoaan yökerhoon, Rokkeniin, pyörittää pyllyä, ja sitten vaihtoehtoisesti kotiin tai jatkoille asuntoloiden keittiöihin. Mun ilta oli kuitenkin hieman erilainen: lyhyet etkot, paikallinen pubi (no, kävin siellä Rokkenissakin) ja koti. Ei mulla tylsää ollut, vaikka pepun pyöritys ei olekkaan mun juttu. Mahtavia (ja nuoria) tyyppejä joka iikka, joihin eilen tutustuin.

Mulla on myös missio löytää täydellinen norjalainen villapaita, johon blogin nimikin viittaa, ja pehmolelu-turska. Yhden varteenotettavan villapaidan näin yhdellä tytöllä lähikaupassa, mutta tuo pehmolelu saattaakin sitten aiheuttaa harmaita hiuksia. Ensi viikolla Ålesundiin (hieman isompi kylä puolentoista tunnin päässä) kartoittamaan markkinoita.